Ostan. Kokeilen.
Unohdan kaappiin.
Ostan. Käytän.
Heitän menemään.
Ostan. Ostan. Ostan.

Kulutan ilman syyllisyyttä.
Käytän ilman omatuntoa.
Heitän pois, kun en enää tarvitse.
Vaihdan uuteen, koska haluan.

En sitoudu.
En näe vaivaa.
En korjaa.
En vaali, en hoivaa, en huolehdi.

Jumaloin mahdollisuuttani käyttää ja heittää menemään.
Ylistän kertakäyttöisyyttä.
Palvon lyhytikäisyyttä.

Kulunutta vuosikymmentä voisi nimittää kertakäyttökulttuurin kulta-ajaksi. Kuluttaminen, käyttäminen ja uuden ostaminen ovat nykyajan normeja. Vaikka pinnan alla kytee muutos parempaan ja ilmastoaktivismista puhutaan paljon, käytännön tottumukset maalaavat vielä toisenlaista kuvaa. On liian helppoa kokeilla ja heittää menemään. On liian houkuttelevaa olla sitoutumatta.

Kertakäyttökulttuuri tuntuu toisinaan rantautuneen myös liikunta- ja hyvinvointialalle. Aloittaessani yritystoimintani vuonna 2013, asiakkaat sitoutuivat helpommin pitkäkestoiseen harjoitteluun. Oli itsestäänselvyys, ettei kehoon voinut vaikuttaa pysyvästi kerran, kahden tai edes kahdeksan harjoittelukerran aikana. Minun ei tarvinnut yritykseni alkuaikoina perustella, miksi kehonhallintaharjoittelu vaatii sitoutumista ja aikaa, tai miksi esimerkiksi pilateksen periaatteiden todellinen ymmärtäminen ei todellakaan onnistu yhden kurssin aikana. Nyt tilanne tuntuu olevan hieman erilainen.  Joskus tuntuu, että liian usein tahdotaan nopeita tuloksia – tai ainakin halutaan ymmärtää jo heti ensimmäisellä kerralla, miksi harjoittelussa noudatetaan tiettyjä perusperiaatteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun tuntuu toisinaan liian kovalta vaatimukselta – tai lähes tulkoon mahdottomuudelta.

Asenneilmapiirin muutos on toisaalta ymmärrettävää, sillä, kuten niin monesti hehkutetaan, nykyaika on hektistä ja kiireistä. Väitän kuitenkin, että kiireen ja hektisyyden ei olisi pakko antaa kietoa limaisia lonkeroitaan jokaiseen elämän nurkkaan.

Keho ja mieli eivät noudata kiireen ja hektisyyden määräämää aikataulua. Kehonhallinnan parantaminen ei tapahdu yhden harjoituskerran tai edes yhden harjoituskurssin aikana. Jo pelkästään kehotietoisuuden kehittäminen – tai edes siihen tarvittavien pysähtymis- ja havainnointitaitojen buustaaminen, vaatii sitoutumista säännölliseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun. Jos ihminen on vuosien, tai vuosikymmenien ajan, juossut tukka hulmuten kiireestä toiseen, vain raahaten omaa itseään ja kehoaan mukanaan, miten tuo sama ihminen voisi edes muutaman harjoitustunnin aikana oppia hiljentämään tahtia ja havainnoimaan kehoaan – puhumattakaan kehonhallintataitojen kehittämisestä?

Kehosi ei ole kertakäyttötavaraa. Kehoa et voi heittää menemään tai vaihtaa uuteen malliin halutessasi. Olet sidoksissa samaan kehoon koko elämäsi ajan. Eikä kehosi voi hyvin ilman pitkäkestoista sitoutumista ja hoivaamista. Samaa hoivaamista ja sitoutumista kaipaa myös mielesi.

Keho haluaa erottua kertakäyttökulttuurista. Se haluaa ja ennen kaikkea tarvitsee pysähtymistä, vauhdin hiljentämistä ja rentoutumista. Keho kaipaa tietoista työskentelyä, aktivoivaa harjoittelua ja ajatusten keskittämistä käsillä olevaan hetkeen. Keho ikävöi takaisin syvään ja parantavaan yhteyteen mielen kanssa – yhteyteen, jonka palauttaminen vaatii pitkäkestoista työskentelyä, jonka huoltaminen edellyttää säännöllistä harjoittelua ja jonka toimivuus muodostaa pohjan hyvinvoinnillesi.

Kertakäyttökulttuuri kuluttaa, käyttää ja heittää menemään. Älä kohtele kehoasi kuin kulutettavissa olevaa tarjoustavaraa. Lähikaupassa ei nimittäin myydä uusia kehoja edes alennusmyyntien yhteydessä.

Kehonhallintataitojen ja kehotietoisuuden kehittäminen vaatii aikaa. Edistyminen tapahtuu usein piinallisen hitaasti, ja yhden edistysaskeleen jälkeen eteen avautuu lukemattomia uusia kehityskohteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun on kuitenkin ainoa mahdollisuutesi voida hyvin - ja juuri sitä mahdollisuutta janoavat myös kehosi ja mielesi.

Anna siis keholle ja mielellesi uusi mahdollisuus – anna itsellesi mahdollisuus voida hyvin. Sitoudu ja anna aikaa. Älä oleta kaiken edistymisen tapahtuvan yhden kurssin, tai edes yhden harjoitteluvuoden aikana. Usko muutoksiin, joita et voi silmällä välittömästi erottaa. Luota harjoittelun voimaan, mutta älä odota saavuttavasi kaikkia edistysaskelia kerralla. Huolla ja hoivaa, pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti - silloin annat itsellesi mahdollisuuden voida hyvin.

Onko sinua purrut liikuntakärpänen? Suunnitteletko terveellistä elämää ja elämäntapojesi päivittämistä? Et ole ainoa. Lähestyvä syksy ja nurkan takana odottava arki saa monen unelmoimaan uudesta harrastuksesta tai aiempaa terveellisemmistä rutiineista. Liikuntaharrastuksen aloittaminen on syyskauden alussa helppoa, sillä tarjolla on laaja kattaus erilaisia liikuntalajeja – jokaiselle jotakin. Ainakin periaatteessa.

Mutta entä jos ei ole aiemmin liikkunut eikä yhtään tiedä, mistä ja miten lähteä liikkeelle? Jos työterveyslääkäri kyllä suositteli liikunnan aloittamista jo KAKSI vuotta sitten, mutta lenkillä tulee edelleenkin käytyä vain satunnaisesti? Tai jos liikuntaharrastus on tullut aloitettua jo MONTA KERTAA, mutta siihen se sitten onkin jäänyt – aloittamiseen?

Näin todella ihanan kurssin! Siinä luvattiin tuloksia VAIN neljässä viikossa! Siis voitko kuvitella, neljässä viikossa?! Totta kai ilmoittauduin! Ostin uudet jumppavermeetkin ja menin ensimmäiselle tunnille intopiukeana ja valmiina UUTEEN ELÄMÄÄN! Olin tarmoa täynnä vielä siinä vaiheessa, kun ohjaaja aloitti tunnin kovaa ja korkealta. Viidentoista minuutin jälkeen olin valmis pakenemaan paikalta. Lihakset tuntuivat kipeiltä vielä PÄIVIÄ tunnin jälkeen. En mennyt enää seuraaville tunneille. Hieno, uusi elämäni kesti tasan sen yhden tunnin ajan.

Monet liikuntakurssit lupaavat paljon. Harva miettii markkinointilauseita lukiessaan, mihin lupaukset perustuvat, mitä niiden saavuttamiseen tarvitaan tai soveltuvatko kurssit omaan elämäntilanteisiin tai tavoitteisiin. Esimerkiksi neljän viikon intensiivinen harjoittelu voi olla jonkun toisen unelma, jonka toteuttaminen ei ole realistista omassa elämäntilanteessa. Ja toisaalta, jos tavoitteena on terveyden edistäminen liikunnan avulla, tarvitaanko neljän viikon intensiivitreeniä edes mihinkään?

Leppoisa ja pitkä kävelylenkki. Lyhyt HIIT-harjoittelu. Raskas voimaharjoittelu. Keskipitkä kahvakuulatreeni. Levollinen joogaharjoitus. Aloita kevyesti!  Treenaa heti täysillä! Keskity vain tähän lajiin! Yhdistä harjoittelumuodot! Jokaiselle päivälle oma lajinsa! Lisää tehoa ja verenmaku suuhun!

Tietoa ja lajivaihtoehtoja on tarjolla paljon. Ehkä liiankin paljon tavallisen kuntoilijan tarpeisiin. Valikoimaa ja erilaisia valmennusohjeita tutkiessa tuppaa jo tulemaan hiki ja terveellisen elämän haave uhkaa hautautua omaan mahdottomuuteensa. Naapuri suositteli personal traineria, mutta se ei tunnu omalta jutulta - eikä siihen oikein olisi varaakaan. Olisikohan sittenkin parempi vain jatkaa niin kuin ennenkin – ja työterveyslääkäri pitäköön edelleen liikuntahapatuksensa.

Älä luovuta! Turhautuminen on erinomaista polttoainetta pysyville muutoksille! (Ja pysyvät muutokset puolestaan saavutetaan usein pitkäjänteisellä ja kärsivällisellä työllä, kuten tässä aiemmassa blogipostauksessani pohdin.)

Liikuntaharjoittelussa tärkeintä on aloittaminen. Vähäinen liikunta on parempi kuin ei yhtään liikuntaa ja kaikki liikunta on parempaa kuin olematon liikunta. Jos liikuntaharjoittelusta haluaa kuitenkin saada itselleen pitkäaikaisen kumppanin – siis sellaisen, jonka kanssa haluaa mielellään ja iloiten viettää aikaansa vaikka tihkusateessa, on hyvä käyttää hieman aikaa suhteen perustan luomiseen. Siis toisin sanoen siihen, miten liikkuu ja miksi ylipäänsä liikkuu.

Syksyllä alkaa ohjaamani Liikuntastartti-ryhmä, joka tarjoaa sekä tietoa että käytännön harjoitteita helposti omaksuttavassa muodossa. Liikuntastartti ei lupaa liikaa. Sen tavoitteena on saada terveyttä edistävä liikunta osaksi ryhmäläisten arkea. Kurssi ei tähtää suorituskyvyn hiomiseen tai nopeisiin tuloksiin. Sen sijaan Liikuntastartin aikana jokainen osallistuja saa kosketuksen erilaisiin liikuntalajeihin ja tapoihin toteuttaa liikuntaharjoittelua. Kurssin aikana pohditaan esimerkiksi, miten liikuntaharjoittelua on mahdollista toteuttaa kiireisen arjen keskellä tai millainen liikuntaharjoittelu soveltuu omaan elämäntilanteeseen. Liikuntastartin aikana jokainen osallistuja saa ryhmän tuen lisäksi myös yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea oman liikuntaharjoittelemisensa avuksi. Lisäksi ryhmän hinta on pyritty tekemään mahdollisimman kukkaroystävälliseksi. Aikamoinen diili – vaikka itse sanonkin.

Onko sinun unelmanasi terveellinen ja liikunnallinen elämä?  Liikuntastartti-ryhmään voi tulla juuri sellaisena on kuin on. Ota siis ensimmäinen askel kohti uutta elämääsi: haaveiden toteuttaminen alkaa ilmoittautumislomakkeen täyttämisestä.

Nykyajan ruutuaika ja istuminen eivät ole hyväksi keholle. Melkein jokainen tänä päivänä tietää tämän. Silti minäkin juuri parhaillani istun sohvalla kirjoittamassa tätä blogitekstiä. Ja sinä mahdollisesti luet tätä tekstiä paikallasi istuen.

Jokainen meistä istuu jossain vaiheessa vuorokautta - tämä on tosiasia, mikä on vain hyväksyttävä. Kuitenkin yhtä iso tosiasia on, ettei ihmiskehoa ole tarkoitettu istumaan pitkiä aikoja. Istuminen passivoi kehon ja rasittaa esimerkiksi lannerangan rakenteita aivan eri tavalla kuin seisominen tai liikkuminen. Suurin osa kehon lihaksista ei joudu tekemään töitä kehon ollessa istuma-asennossa. Toistuva istuminen, tai laajemmin paikalla löhöäminen, saa aikaan muutoksia myös kudostasolla. Niinpä paljon istuva keho alkaa hiljalleen puristua kasaan kuin vuotava ilmapallo.

Tutkimustiedon mukaan jo yli 10 minuutin yhtäjaksoinen istuminen ja paikallaan oleminen, sedentaarinen aika, lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös diabetesriski kasvaa sedentaarisesti vietetyn ajan myötä. Huomattavaa on, että liikunnalla ei voida täysin poistaa runsaan paikallaanolon lisäämää sairausriskiä. Liikunta pienentää sairastumisriskiä ja jossain määrin näin kompensoi sedentaarisesti vietetyn ajan aiheuttamia haittoja, mutta ei poista niitä kokonaan. No, joissain tutkimuksissa on kyllä havaittu, että yli 90 minuutin erittäin raskastehoinen liikunta päivässä voi nollata istumisen aiheuttamia haitat. Tämä kuitenkin tarkoittaa todellakin vähintään 1,5 tunnin hyvin rankkaa liikuntaharjoitusta päivässä - käytännössä tähän yltävät siis vain huippu-urheilijat. Me muut sen sijaan joudumme tarkkailemaan sedentaarisesti viettämäämme aikaa oman terveytemme tähden.

Mitä istumisen vähentämiseksi voi sitten tehdä? Yksinkertaisesti: 1) Vältä turhaa istumista aina kuin voit. 2) Katkaise yhtäjaksoinen istuminen niin usein kuin voit. 3) Kompensoi istumisen vaikutuksia liikunnalla.

Miten tämän voi käytännössä toteuttaa? Olet varmasti kuullut aiemminkin, että esimerkiksi seisomapöytä on erittäin hyvä ratkaisu toimistotyöläiselle. Seisominen aktivoi keskikehon ja raajojen lihaksia tavoilla, jotka istuessa jäävät tavoittamatta. Voit myös halutessasi seisoa vaikkapa tasapainotyynyn - tai jos oikein kunnon treeniä haluat, tasapainolaudan päällä. Tällöin lihaksesi joutuvat todellakin aktivoitumaan ja pieni tasapainotteleva liike keventää staattisen seisomisen aiheuttamia mahdollisia jännitystiloja. Jos seisomapöytä ei ole sinulle mahdollinen, jaloittele niin usein kuin se on mahdollista. Ja jos se on mahdollista, lisää jaloittelutaukoihin poweria! Tee muutama askelkyykky, kurotus + rullaus tai vaikkapa pieni X-hyppysarja. Näin lihakset aktivoituvat ja niiden aineenvaihdunta vilkastuu. Ja muista säännöllinen liikunta-aika istumisajan kompensoijana! Liiku ja ole aktiivinen – joka päivä.