logo
sunnuntai, 03 marraskuu 2019 09:50

PANOSTA lasten liikunnan ohjaamiseen

Lapsille suunnattuja liikuntakerhoja, liikuntaleirejä ja liikuntaleikkikouluja on tarjolla lukuisia. Ja hyvä niin, sillä lasten liikuntaan satsaaminen kannattaa. Jokaisen alle 8-vuotiaan tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, ja jokaisen 7-18-vuotiaan vähintään 1-2 tuntia päivässä. Lapsille suunnatut liikuntahetket auttavat saavuttamaan liikuntasuositusten mukaisen vähimmäismäärän liikuntaa päivässä. Parhaimmillaan lasten liikuntahetket edistävät positiivisen ja terveen liikuntasuhteen luomista – siis sellaisen liikuntasuhteen, joka kannattelee loppuelämän ajan.

Liiku Lapsi Liiku

Valitettavan usein lasten liikunnan ohjaamista ei arvosteta tarpeeksi. Lasten liikunnan ohjaus saatetaan esimerkiksi siirtää kokonaan vahvan liikuntaharrastustaustan omaavien nuorten tekemäksi – sen sijaan, että lasten liikuntaryhmään palkattaisiin ammattitaitoinen ja koulutettu ohjaaja. Ansiokas ja innostunut nuori voi varmasti olla hyvä ohjaaja tiettyyn pisteeseen tai tietotasoon saakka - mutta entä sitten, kun nuoren tietotaso ei enää riitä? Mitä ansiokas ja innostunut nuori tekee silloin, kun liikuntaryhmässä on lapsi, jolla on haasteita esimerkiksi motorisissa taidoissa, toiminnanohjauksessa tai aistitiedon käsittelyssä? Riittääkö nuoren tieto, taito tai kokemus tukea tämän lapsen osallistumista tai edes ymmärtää lasta – vai asettaako hän ”häiritsevälle” ja ”hankalalle” lapselle porttikiellon ryhmään? Ja jos asettaa, niin miten tämä vaikuttaa kyseisen lapsen liikuntasuhteeseen? Jos porttikieltojen asettamisella pidetään (usein liian suuri) ryhmä kasassa ja toimimassa, eikö se tarkoita, että kyseinen ryhmä on itse asiassa suunnattu vain tietynlaisille (”ei-häiriköiville”) lapsille? Eikö muunlaisilla lapsilla sitten ole oikeutta ohjattuihin liikuntahetkiin?

C292F015 23A8 46F7 9343 7224DA263C25

Vähäinen arvostus tulee näkyviin myös lasten liikuntahetkistä maksetuissa palkkioissa. Lasten liikunnan ohjauksesta maksetaan usein huomattavan paljon alhaisempaa taksaa kuin aikuisten ryhmien ohjaamisesta. Lasten liikuntahetket saatetaan rakentaa ääritapauksissa kokonaan vapaaehtoispohjalle tai niistä maksetaan vain nimellinen korvaus, joka esimerkiksi eräissä paikallisissa urheiluseuroissa on tällä hetkellä 6 euroa tunnilta. Tällaiselle alhaisemmalle palkkaukselle ei ole minkäänlaista järkevää perustetta, sillä laadukkaan lasten liikuntahetken luominen on joissain tapauksissa vaativampaa kuin laadukkaan aikuisten liikuntatunnin rakentaminen. Kuinka paljon sinä olisit valmis panostamaan kuuden euron tuntipalkalla? Tai kuinka paljon olisit valmis suunnittelemaan tuntia, jonka suunnittelusta ei sinulle erikseen makseta?

IMG 2417

Millainen sitten on laadukas lasten liikuntahetki? Ideaalitilanteessa sellainen, jossa ohjaaja ei ota käyttöön pelkkää liikunnallista ammattitaitoaan, vaan hän yhdistää tunnin luomiseen tietoa monilta eri aloilta. Toisin sanoen, jos haluat luoda laadukkaan lasten liikuntahetken, sinun tulee olla valmis panostamaan. Ei riitä, että takataskussasi on perinteisiä liikuntaleikkejä, kuten erilaisia hippaleikkejä tai pallopelejä, tai että osaat opettaa lapsille kuperkeikkojen tai kärrynpyörien salat. Tarvitset myös suuren annoksen innostavaa asennetta ja luontevaa vuorovaikutusta - ja lisäksi ongelmanratkaisutaitoja, erilaisia rauhoittamiskeinoja ja pedagogista osaamista. Sinulla on tietoa motoristen taitojen yksilöllisestä kehittymisestä, temperamenttipiirteistä sekä toiminnanohjauksen ja aistijärjestelmän peruselementeistä. Ymmärrät esimerkiksi, miten vestibulaarinen aistijärjestelmä (painovoima- ja liikeaistijärjestelmän) voi vaikuttaa lapsen liikuntakäyttäytymiseen tai miten vestibulaarisen aistijärjestelmän kehittymistä voi tukea. Osaat liittää liikuntahetkeen syvätuntoa aktivoivia liikkeitä ja harjoituksia, ja ymmärrät niiden merkityksen mm. lapsen ylivirittyneisyydelle. Tuet liikuntahetken aikana lapsen vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, ja autat lasta sellaisissa tilanteissa, joissa hän tarvitsee vielä aikuisen tukea ja ohjausta. Pystyt muokkaamaan etukäteistuntisuunnitelmaasi tarpeen vaatiessa etkä yritä tehdä lapsista jonkin yksittäisen lajin supertaitureita – vaan panostat ennen kaikkea positiivisen liikuntasuhteen rakentamiseen.

IMG 2211

Panokset lasten liikunnassa ovat suuret. Liikuntahetkillä on mahdollisuus vaikuttaa koko lapsen loppuelämään. Liikuntakerho on paikka, jossa lapsi opettelee toisten huomioimista, yhteisiä sääntöjä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Joillekin lapsille liikuntakerhon aikuinen voi myös olla se merkittävä ja turvallinen aikuinen, joka paikkaa muiden ei-turvallisten aikuisten jättämää koloa lapsen elämässä. Liikuntakerhon ohjaaja voi myös olla yksi niistä harvoista, joka ymmärtää lapsen aistijärjestelmän vaikutuksen lapsen käyttäytymiseen. Liikuntahetken ohjaaja voi auttaa lasten löytämään omat liikunnalliset vahvuutensa tai sen liikkumisen tavan, joka innostaa lasta eniten. Ennen kaikkea liikuntahetken ohjaaja voi edesauttaa liikunnallisen elämäntavan kehittymistä ja terveen liikuntasuhteen syntymistä, sillä laadukkaan liikuntaohjauksen avulla lapsen myönteinen suhtautuminen liikuntaan vahvistuu ja voimistuu.

Panosta lasten liikunnan ohjaustaitoihin. Satsaa ammattitaitoiseen ja osaavaan ohjaajan. Ja muista: Liikunnallinen elämäntapa ei ole jotain, mitä opitaan – se on jotain, mihin kasvetaan.

Published in Blogikirjoitus
perjantai, 24 toukokuu 2019 09:54

Treenaa lapsen kanssa!

Liikkuisin, mutta kun ruuhkavuodet. Kun ei sitä liikunta-aikaa vain ole! Kaikki vapaa-aika menee jälkikasvun kanssa, eikä tukiverkostoja voi pyytää apuun, ainakaan liikuntahetken takia.

Perusteletko liikkumattomuuttasi jälkikasvun kasvattamisella? Siis toisin sanoen, vieritätkö, viattoman huomaamattomasti, syyn inaktiivisesta elämästä lastesi niskoille?

Jokainen meistä vanhemmista on kai joskus huokaissut turhautuneesti ruuhkavuosikiireiden keskellä, että kyllähän minä, mutta kun nuo lapset. Ihanat ja kamalat lapset, antoisat ja kuluttavat lapset! Mutta oletko tullut ajatelleeksi (tai kokeillut käytännössä), miten lapsista saa myös erittäin hyvää ja ihanaa treeniseuraa? Vieläpä sellaista treeniseuraa, joka jaksaa tsempata eteenpäin silloinkin, kun aikuisen tekisi mieli jo lopettaa ja siirtyä pullakahville.

Lasten kanssa liikkuminen on paitsi yksinkertaista, myös pitkällä tähtäimellä hedelmällistä. Kun lapsi näkee aikuisen liikkuvan säännöllisesti – ja saa jopa osallistua liikkumiseen itsekin, liikunnasta tulee luonnollinen osa lapsen elämää. Aktiivisesta elämäntavasta muotoutuu kenties jopa osa lapsen arvojärjestelmää – sellainen arvo, jolla on suotuisia vaikutuksia lapsen terveydelle myös myöhemmässä elämässä. (Käy lukemassa aiempi blogitekstini aiheesta täältä.)

IMG 1235

Mutta miten ihmeessä lapsen kanssa voi sitten yhdessä liikkua? Ja vielä niin, että siinä samalla tulee liikkuneeksi itsekin?

Vastaus on yksinkertainen: lapsen/lasten kanssa voi tehdä melkein mitä vaan! Jos tykkäät pyörälenkeistä, ota lapsi mukaan lenkille: pienemmät lapset matkustavat mukavasti pyörän taakse kiinnitettävässä perävaunussa, hieman isommat lapset aisalla vanhemman pyörään kiinnitettävän pyörän satulassa ja koululaiset pysyvät vanhemman perässä jo itse polkien. Ja jos tykkäät juosta ja lapsi osaa jo pyöräillä, lähtekää yhdessä lenkille! Jos lapsi ei osaa vielä pyöräillä, hän nauttii varmasti vauhdin hurmasta juoksuvaunujen kyydissä. Ja huutaa KOVEMPAA, KOVEMPAA vauhdin hyytyessä! (Näin ainakin minun lapseni ovat tehneet. Saat siis oman henkilökohtaisen valmentajan lenkeille mukaan – eikä tälle valmentajalle tarvitse edes maksaa mitään!)

Kaikkein antoisinta on kuitenkin lihaskunnon harjoittaminen lasten kanssa. Lapsi on nimittäin mitä mainioin lisäpaino erilaisiin liikkeisiin! Laita lapsi reppuselkään/hartioille, pidä lasta sylissä tai aseta pieni lapsi ergonomiseen kantovälineeseen ja anna mennä! (Tarkista kuitenkin, että liikkuminen on turvallista: älä siis tee liikkeitä, joissa sinun on mahdollista kaatua lapsesi päälle.)

IMG 1284

Jalkakyykyt, askelkyykyt, keskivartalotreeni ja käsitreeni – kaikki nämä onnistuvat mainiosti lapsen kanssa. Samalla pääsette nauttimaan yhteisestä läheisyydestä! Kun annat lapsesi kiipeillä päälläsi tai roikkua selässäsi liikkeiden aikana, vaikutat samalla lapsen kehonkuvan (body image) kehittymiseen: Kun lapsi on lähellä kehoasi ja kosketuksissa kehosi kanssa, lapsi hahmottaa samalla omaa kehoaan ja sen rajoja. Fyysinen läheisyys ja hellä koskettaminen vahvistavat positiivista kehonkuvaa. Lisäksi kehosi liikkeistä aiheutuvat aistiärsykkeet kehittävät lapsen omia motorisia taitoja – vaikka lapsi vain istuisi reppuselässäsi. Jos lapsi lisäksi saa esimerkiksi kiipeillä selässäsi ja hartioillasi, lapsi kehittää muun muassa tasapainoaan ja muita motorisesti tärkeitä taitoja.

Motoristen taitojen ja kehonkuvan lisäksi yhteiset liikuntahetket jättävät jälkensä myös sinun ja lapsesi väliseen kiintymyssuhteeseen. Tämä ei ole mikään pikkujuttu, sillä vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde vaikuttaa muun muassa itsetuntoon ja käsityksiin muista ihmisistä sekä siten myös myöhemmin elämässä kehittyviin ihmissuhteisiin. Yhdessä vietetty aika, vuorovaikutus ja läheisyys vahvistavat kiintymyssuhdetta vanhemman ja lapsen välillä. Näin myös yhteinen liikuntahetki toimii kiintymyssuhdetta ruokkivana vuorovaikutustilanteena.

IMG 1283

Siis aika monta hyvää ja perusteltua syytä ottaa lapsi treeniin mukaan! Jos haluat nähdä, miten minulla on tapana treenata lasteni kanssa, klikkaa itsesi Facebook-sivuilleni. Sieltä löydät lyhyen videon aiheesta. (Ja toinen video tulee lähiaikoina!) Mitä vielä odotat? Kokeile treenausta lapsen kanssa – se on sekä hauskaa että monin tavoin hyödyllistä!

Published in Blogikirjoitus
maanantai, 11 helmikuu 2019 12:46

Liiku lapsi, liiku!

”Se kiipeää koko ajan joka paikkaan: lipaston päälle, pöydälle seisomaan, kirjahyllyyn jäämään jumiin hyllyjen väliin… Ihan koko ajan liikkeessä; juoksee kun pitäisi kävellä, hyppii kun pitäisi olla paikallaan tai vähintään heiluu paikallaan kun pitäisi olla hiljaa!”

IMG 7949

Pienellä lapsella on tarve olla fyysisesti aktiivinen. Kiipeily, juokseminen, tömisteleminen ja jopa toisinaan paikallaan pysymisen vaikeus kertovat lapsen suuresta sisäisestä vetovoimasta liikkua ja pysyä liikkeessä. Liikkuminen kehittää motorisia taitoja ja valmistaa pohjaa liikunnalliselle elämälle. Aivan turhaan lapsi ei siis halua liikkua ja olla menossa koko ajan. Päinvastoin! Motoristen taitojen kehittämisen lisäksi lapsuuden liikunta-aktiivisuudella on havaittu olevan vaikutuksia yksilön terveydelle myös myöhemmässä elämässä.

Luonnollisesti lasten välillä on temperamenttipiirteistä johtuvia eroja siinä, kuinka ikiliikkujia he luonnostaan ovat: kun toinen lapsi vasta verkkaisesti ja ympäristöään tutkiskellen kulkee eteenpäin, toinen lapsi on siinä ajassa jo kiivennyt kolme kertaa kiipeilytelineen korkeimmalle huipulle ja laskeutunut sieltä vähän turhankin vauhdikkaasti alas. Jokaisella lapsella on kuitenkin synnynnäinen halu - ja vastaavasti oikeus!- liikkua. Siinä missä toinen liikkuu luontaisesti vauhdikkaammin ja rämäpäisemmin, toinen liikkuu varovaisemmin ja omaan tahtiinsa edeten. Molemmat ovat yhtä tärkeitä luonnollisia liikkumisen tapoja.

Lapsille on olemassa omat liikuntasuositukset: Alle 8-vuotiaiden lasten päivään tulisi sisältyä vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää. Fyysinen aktiivisuus voi olla erilaisia hippaleikkejä, kiipeilyä, uinti tai esimerkiksi hiihtoa – nämä ovat esimerkkejä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Metsäretkeily, polkupyöräily tai luistelu puolestaan asettuvat reippaan ulkoilun kategoriaan ja kevyttä liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pallonheitto, keinuminen ja tasapainoilu. Vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta olisi hyvä harrastaa noin tunti päivässä ja loput fyysisen aktiivisuuden suositusmäärästä voi kerryttää reippaasta ulkoilusta ja kevyestä liikunnasta.

Suositukset ovat hyvä tienviitta matkalla kohti liikunnallista elämää. Tärkeää olisikin, että lapsen synnynnäistä ja luonnollista tarvetta liikkua tuettaisiin ja pidettäisiin yllä. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa tai edes kovin mukavaa. Joskus väsyttää, laiskottaa ja ei vaan huvittaisi – lasta tai hänen liikunnallisuuttaan tukevaa aikuista. Aikuistakin voi nimittäin joskus pänniä koko liikuntatouhu – eikä X-kirjaimen muodossa maassa makaava leikki-ikäinen (jonka mukaan koko hippaleikki on tällä hetkellä ”ihan tyhmä ja tylsä!”) ainakaan edesauta asiaa. Koko homman voi tietysti vetää överiksi ja mennä maahan lapsen kaveriksi makaamaan (voihan siinä maassakin tehdä vaikka X-kirjaimen mallista voimistelua!), tai sitten voi hieman pakittaa ja miettiä uudenlaisia lähestymistapoja asiaan. Miten olisi takaperin hippaleikki? Entä uskaltaisiko aikuinen kiivetä lapsen kanssa puuhun – edes siihen toiseksi alimmalle oksalle? Entä ilmapallon jahtaaminen tuulisella säällä (ennen kuin se pallorukka poksahtaa johonkin terävään)?

  

Tai jos oikein tiukkapaikka tulee, voit tulostaa koko perheelle tälläiset yhteiset liikuntapuuhakortit:
liikuntakortit

(Kun klikkaat "read more" - löydät alareunasta kohdan Download attachments, mistä kortit löytyvät PDF-muodossa.)

 

Liikutaan ja voidaan hyvin! Ihan koko perhe!

Lisätietoja lasten liikuntasuosituksista voi kurkata täältä:

Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Published in Blogikirjoitus