logo

Kalenterin päivät ovat täynnä sovittuja tapaamisia, mieli täyttyy tekemättömistä töistä, leppoisaa ja tylsää hetkeä ei ole näköpiirissä. Joskus elämä menee hieman liian lujaa eteenpäin. Tehtävää on paljon, mutta aikaa on vähän. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että kalenteri täyttyisi ikävistä asioista, sillä myös mukavat ja odotetut asiat voivat viedä kalenterista liikaa tilaa ja hengästyttää.

Mutta mitä jos vauhti kasvaa liian suureksi? Entä jos tekemistä on niin paljon, että kroppa käy koko ajan yhä suuremmilla ylikierroksilla, ajatukset juoksevat kuin ravihevoset kilparadalla ja unikin on muuttunut yhtä rikkonaiseksi kuin amerikkalainen tv-lähetys parhaimpaan mainosaikaan?

Nimetön suunn.malli

Kalenteria täyttävien asioiden mukavuudella tai ikävyydellä ei ole merkitystä silloin, jos aikataulut täyttyvät näistä sitoumuksista liiaksi. Jokaista vuorokauden tuntia tai minuuttia ei kannata järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti, sillä ihminen tarvitsee myös tyhjiä hetkiä. Siis sellaisia hetkiä, jolloin on aikaa istua sohvalla ja tuijottaa takkatulta, samoilla metsässä kuuma kaakaotermari repussa tai taiteilla pihamaalle lumienkeleitä – ihan vain siksi, koska juuri nyt teki mieli pyöriä lumihangessa.

Jos palautumiselle ei ole varattu riittäväksi (tai ollenkaan) aikaa, keho ja mieli virittyvät liian kovaan vauhtiin. Loputon tehtävälista tai liian aikataulutettu elämä pitävät yllä elimistön stressijärjestelmiä ja voivat johtaa erilaisiin fysiologisiin reaktioihin, kuten kohonneeseen leposykkeeseen, sykevälivaihtelun kaventumiseen tai liikahengitykseen. Myös mieli väsyy jatkuvan kuormituksen alaisena, ja seurauksena voi olla esimerkiksi lisääntynyttä ärtyneisyyttä, alakuloisuutta tai unen laadun heikentymistä. Ja mikä petollisinta, ihminen ei välttämättä itse huomaa näitä muutoksia tai edes tiedosta elämän kokonaisuudessaan menevän liian lujaa eteenpäin. Jatkuvaan ylinopeuteen nimittäin turtuu, eikä vauhdin kuluttavaa vaikutusta huomaa – ennen kuin sisäisten voimavarojen kannalta ollaan jo reippaasti miinuksen puolella.

Vauhtiin turtuujpg

Mitä sitten voi tehdä, jos vauhtia on jo aivan liikaa? Muista hengittää. Hengityksen tietoinen rauhoittaminen vaimentaa elimistön stressireaktioita ja toimii hätäensiapuna siinä vaiheessa, kun vauhtimittari hipoo hälyttäviä rajoja. Kun kuormittava tilanne sitten lopulta hellittää ja elämä ympärilläsi rauhoittuu, tee tietoisia korjausliikkeitä arkeesi. Karsi, vähennä ja rajaa. Priorisoi ja delegoi – vaikka se tuntuisikin aluksi vaikealta ja vastenmieliseltä tehtävältä. Tehtävälistojen lyhentämisellä ja aikataulujen raivaamisella estät vauhtiöverit tulevaisuudessa.

Jotta elämäsi vauhti pysyisi maltillisena, vaali palautumista osana arkipäiviesi rutiineita. Palautumiseen panostamisen ei tarvitse tarkoittaa tunnin meditaatiohetkeä tai joka aamuista 30 minuutin kynttilänliekin tuijottelua (toki se voi sitäkin olla), sillä jo lyhytkestoinen, säännöllinen rauhoittuminen edistää palautumista. Esimerkiksi mindfulness-harjoitukset, kehotietoisuusharjoitukset tai hengitysharjoitukset ovat erinomainen keino rauhoittaa sekä kehoa että mieltä. Hetkellinen vauhdin hiljentäminen antaa keholle mahdollisuuden palautua ja mielelle mahdollisuuden rauhoittua. Tämä parantaa jaksamista ja lisää voimavaroja tulevaisuudessa.

Hengitä sisään. Anna uuden voiman virrata sisällesi. Hengitä ulos

Sekä keho että mieli kaipaavat hetkiä, jolloin ei tarvitse pinnistää, tsempata tai pyrkiä parhaimpaansa. Kun annat itsellesi luvan vain olla, ilman sen suurempia suunnitelmia tai tavoitteita, annat itsellesi mahdollisuuden hengittää.  

Jos kaipaat säännöllisiin palautumishetkiin vinkkejä, tule mukaan Pysähdy ja näe itsesi -verkkokurssille. Kun muu maailma ympärillä lisää vauhtia, Pysähdy ja näe itsesi -kurssi hiljentää nopeutta ja pysähtyy tärkeimmän matkakumppanisi, oman itsesi, äärelle. Panosta palautumiseesi jo tänään, täältä pääset mukaan kurssille.

Published in Blogikirjoitus
keskiviikko, 01 tammikuu 2020 10:21

Kertakäyttökulttuuria vastaan

 

 Ostan. Kokeilen.
Unohdan kaappiin.
Ostan. Käytän.
Heitän menemään.
Ostan. Ostan. Ostan.

Kulutan ilman syyllisyyttä.
Käytän ilman omatuntoa.
Heitän pois, kun en enää tarvitse.
Vaihdan uuteen, koska haluan.

En sitoudu.
En näe vaivaa.
En korjaa.
En vaali, en hoivaa, en huolehdi.

Jumaloin mahdollisuuttani käyttää ja heittää menemään.
Ylistän kertakäyttöisyyttä.
Palvon lyhytikäisyyttä.

Kulunutta vuosikymmentä voisi nimittää kertakäyttökulttuurin kulta-ajaksi. Kuluttaminen, käyttäminen ja uuden ostaminen ovat nykyajan normeja. Vaikka pinnan alla kytee muutos parempaan ja ilmastoaktivismista puhutaan paljon, käytännön tottumukset maalaavat vielä toisenlaista kuvaa. On liian helppoa kokeilla ja heittää menemään. On liian houkuttelevaa olla sitoutumatta.

IMG 2890

Kertakäyttökulttuuri tuntuu toisinaan rantautuneen myös liikunta- ja hyvinvointialalle. Aloittaessani yritystoimintani vuonna 2013, asiakkaat sitoutuivat helpommin pitkäkestoiseen harjoitteluun. Oli itsestäänselvyys, ettei kehoon voinut vaikuttaa pysyvästi kerran, kahden tai edes kahdeksan harjoittelukerran aikana. Minun ei tarvinnut yritykseni alkuaikoina perustella, miksi kehonhallintaharjoittelu vaatii sitoutumista ja aikaa, tai miksi esimerkiksi pilateksen periaatteiden todellinen ymmärtäminen ei todellakaan onnistu yhden kurssin aikana. Nyt tilanne tuntuu olevan hieman erilainen.  Joskus tuntuu, että liian usein tahdotaan nopeita tuloksia – tai ainakin halutaan ymmärtää jo heti ensimmäisellä kerralla, miksi harjoittelussa noudatetaan tiettyjä perusperiaatteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun tuntuu toisinaan liian kovalta vaatimukselta – tai lähes tulkoon mahdottomuudelta.

Asenneilmapiirin muutos on toisaalta ymmärrettävää, sillä, kuten niin monesti hehkutetaan, nykyaika on hektistä ja kiireistä. Väitän kuitenkin, että kiireen ja hektisyyden ei olisi pakko antaa kietoa limaisia lonkeroitaan jokaiseen elämän nurkkaan.

Keho ja mieli eivät noudata kiireen ja hektisyyden määräämää aikataulua. Kehonhallinnan parantaminen ei tapahdu yhden harjoituskerran tai edes yhden harjoituskurssin aikana. Jo pelkästään kehotietoisuuden kehittäminen – tai edes siihen tarvittavien pysähtymis- ja havainnointitaitojen buustaaminen, vaatii sitoutumista säännölliseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun. Jos ihminen on vuosien, tai vuosikymmenien ajan, juossut tukka hulmuten kiireestä toiseen, vain raahaten omaa itseään ja kehoaan mukanaan, miten tuo sama ihminen voisi edes muutaman harjoitustunnin aikana oppia hiljentämään tahtia ja havainnoimaan kehoaan – puhumattakaan kehonhallintataitojen kehittämisestä?

IMG 2891

Kehosi ei ole kertakäyttötavaraa. Kehoa et voi heittää menemään tai vaihtaa uuteen malliin halutessasi. Olet sidoksissa samaan kehoon koko elämäsi ajan. Eikä kehosi voi hyvin ilman pitkäkestoista sitoutumista ja hoivaamista. Samaa hoivaamista ja sitoutumista kaipaa myös mielesi.

Keho haluaa erottua kertakäyttökulttuurista. Se haluaa ja ennen kaikkea tarvitsee pysähtymistä, vauhdin hiljentämistä ja rentoutumista. Keho kaipaa tietoista työskentelyä, aktivoivaa harjoittelua ja ajatusten keskittämistä käsillä olevaan hetkeen. Keho ikävöi takaisin syvään ja parantavaan yhteyteen mielen kanssa – yhteyteen, jonka palauttaminen vaatii pitkäkestoista työskentelyä, jonka huoltaminen edellyttää säännöllistä harjoittelua ja jonka toimivuus muodostaa pohjan hyvinvoinnillesi.

Kertakäyttökulttuuri kuluttaa, käyttää ja heittää menemään. Älä kohtele kehoasi kuin kulutettavissa olevaa tarjoustavaraa. Lähikaupassa ei nimittäin myydä uusia kehoja edes alennusmyyntien yhteydessä.

Kehonhallintataitojen ja kehotietoisuuden kehittäminen vaatii aikaa. Edistyminen tapahtuu usein piinallisen hitaasti, ja yhden edistysaskeleen jälkeen eteen avautuu lukemattomia uusia kehityskohteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun on kuitenkin ainoa mahdollisuutesi voida hyvin - ja juuri sitä mahdollisuutta janoavat myös kehosi ja mielesi.

IMG 2889

Anna siis keholle ja mielellesi uusi mahdollisuus – anna itsellesi mahdollisuus voida hyvin. Sitoudu ja anna aikaa. Älä oleta kaiken edistymisen tapahtuvan yhden kurssin, tai edes yhden harjoitteluvuoden aikana. Usko muutoksiin, joita et voi silmällä välittömästi erottaa. Luota harjoittelun voimaan, mutta älä odota saavuttavasi kaikkia edistysaskelia kerralla. Huolla ja hoivaa, pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti - silloin annat itsellesi mahdollisuuden voida hyvin.

Published in Blogikirjoitus
keskiviikko, 13 maaliskuu 2019 07:31

MutKun EI mulla ole AIKAA!

IMG 0577

Kiire, tuo selän takana hönkivä nykyajan apulainen. Kiire, kiire, kiire. Kaikilla on kiire. Kiire jonnekin, kiire jostain, kiire kiirehtimään. Aikaa ei tunnu olevan tarpeeksi ja kuitenkin pitäisi saada mahdottoman paljon aikaan. Kello kulkee liian lujaa ja työt kasaantuvat. Stressi alkaa ahdistaa ja aikataulut tulevat uniinkin. Ei ole aikaa pysähtyä, ei ole aikaa liikkua, ei ole aikaa melkeinpä hengittää.

Vajaa kymmenen vuotta sitten tein ensimmäistä pro gradu -tutkielmaani, joka liittyi ihmisen aikakäsitykseen. Eräs haastateltavistani totesi, että kiireen hiipiessä elämään hänellä on tapana nostaa jalat ylös ja odottaa kiireen menevän ohi. Niinpä, silloin ajattelin sinisilmäisesti. Enhän vielä tiennyt mitään ruuhkavuosikiireiden kyllästämistä arkipäivistä!

IMG 0579

 

Nykyään kiire on minullekin erittäin tuttu seuralainen. Minulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, oma yritys jakahdet maisteritason opinnot ja pitkä joogaopettajakoulutus meneillään. Vanha maalaistalo, mitä kunnostaa, peltoa ja metsää, mistä huolehtia ja parisuhde, jota huoltaa ja vaalia. Huh! Alkoi ihan hengästyttää, kun tämän kaiken kirjoitti auki!

Kun kiire puristaa rintaa, ihminen usein tinkii siitä, mistä voi. Monilla tämä saattaa tarkoittaa oman hyvinvoinnin hoitamisen siirtämistä tuonnemmaksi. Lenkit jäävät tekemättä ja liikkuvuusharjoittelut unohtuvat. Liikuntasuosituksiin törmätessä tulee vain huono omatunto, jonka oma mieli siirtää äkkiä syrjään. MutKun EI mulla ole AIKAA!

Liikunnan on todettu edistävän terveyttä useilla eri tavoilla. Liikuntaharjoittelu ei pelkästään vaikuta fyysiseen terveyteen, vaan sillä on vaikutuksia myös psyykkisen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisin sanoen aika, minkä käytät liikkumiseen, hyödyttää sinua monin eri tavoin. Voisi jopa väittää, että liikuntaa sijoitettu aika on kuin laittaisi rahaa pankkiin tosi korkeakorkoiselle tilille! (Kuten joogaopettajani eräässä koulutuksessa osuvasti totesi.)

"Fyysinen kunto on onnellisuuden ensimmäinen edellytys." - Joseph Pilates

Liikuntarutiinit vaativat juurruttamista ja tahtoa onnistua. Aikaa liikunnalle voi, niin halutessaan, löytää kummallisistakin paikoista. 5 minuuttia sieltä ja 10 minuuttia tuolta, 7,5 minuuttia ennen lounasta ja 8,5 minuuttia iltaruoan kypsyessä uunissa. Aina ei tarvitse lähteä kuntosalille tai viiden kilometrin päähän pururadalle liikuttaakseen kehoaan. Esimerkiksi oma koti on erinomainen paikka huolehtia omasta terveydestään liikunnan keinoin.

MutKun sulla ON AIKAA! Väitän, että jokainen voi löytää omasta päivästään aikaa liikunnalle. Liikuntatuokion ei tarvitse tarkoittaa aina 60 minuutin yhtäjaksoista treeniä. Ei todellakaan! Liikuntaharjoittelun voi hyvin jakaa myös pienempiin osiin. Entä jos rytmittäisit päiväsi vaikka kolmen 10 minuutin liikuntajaksojen ympärille? (Toki yhtäjaksoista, pidempikestoista harjoitteluakaan ei tule täysin unohtaa.)

Alla viisi + yksi vinkkiä liikuntaharjoittelun aikatauluttamiseen omaan kalenteriin!

5 + 1 vinkkiä liikunta-ajan löytämiselle:

  1. Jaa liikunta pieniin osiin! Esimerkiksi: Tee 10 minuutin herättelevä treeni heti herättyäsi, virkistävä treeni ennen lounasta ja palauttava treeni työpäivän jälkeen. Tee esimerkiksi: selkärangan kiertoja ja ojennuksia, kyykkyyn-ylös -hyppyjä, punnerruksia, askelkyykkyjä, polven nostoja seisten, spidermaneja, eteentaivutuksia seisten, lantion nostoja ja selkärankarullauksia selinmakuulla.
  2. Karsi turhat ajansyöpöt päivistäsi! Selaatko somea, viestitätkö whatsappilla paljon, luetko uutisia monta kertaa päivässä? Voisiko jotain karsia kokonaan ja jotain edes vähentää?
  3. Ota ilo irti hyötyliikunnasta! Liiku työmatkat, keksi lasten kanssa liikunnallista tekemistä, lisää siivoukseen erilaisia kuntoliikkeitä mukaan (tee esimerkiksi askelkyykkyjä imuroinnin lomassa) tai kolaa naapurinkin piha puhtaaksi.
  4. Sovi liikuntatreffit! Miksi nähdä ystäviä istuen kahvin ääressä, kun voitte käyttää saman ajan liikkumiseen ja vaihtaa kuulumisia liikunnan keskellä? Vie puoliso romanttiselle kävelyretkelle tai vietä laatuaikaa lapsen kanssa liikkuen!
  5. Delegoi ja rytmitä! Jaa vastuualueet perheessä, yhdistä voimasi ystävän kanssa (käykää esimerkiksi kaupassa toistenne puolesta) tai osta vaikka siivouspalvelu paikalliselta yritykseltä. Rytmitä arkiaskareet viikkokalenteriin selkeästi ja suunnittele ajankäyttö etukäteen. Kun et toimi pelkältä fiilispohjalta, vaan etukäteen rakennetun suunnitelman mukaan, ajankäyttösi järkevöityy ja taloudellistuu.

+ Ekstravinkki: Kun seuraavan kerran olet niin väsynyt ja uupunut, että tekisi mieli vain upota sohvannurkkaan loppuillaksi, tee pieni liikuntapyrähdys ennen väsymyskoomaan vaipumista! Hypi, pompi, punnerra ja hyppää X-hyppyjä! Juokse paikallasi! Nosta syke korkealle ja katso, mitä mielialalle tapahtuu.

P.S. Onko aikaa liikunnalle edelleen mahdoton löytää? Mitä jos lähdetään yhteiselle aikasalapoliisiretkelle? Laita viestiä ja tuumataan yhdessä, miten liikuntaharjoittelun saisi juurrutettua sinun kalenteriisi!

Published in Blogikirjoitus